Lisävalon valokuvio, värilämpötila ja referenssiluku ovat kolme teknistä ominaisuutta, jotka yhdessä määräävät, miten lisävalo toimii käytännössä — miten valo jakautuu tielle, miltä se tuntuu silmissä pitkällä ajomatkalla ja kuinka monta valaisinta autoon saa laillisesti asentaa. Näiden ominaisuuksien ymmärtäminen auttaa valitsemaan oikean lisävalon omaan ajoneuvoon ja käyttötarkoitukseen.
1. Valokuvio — keilan muoto ja valon jakautuminen
Valokuvio (beam pattern) määrittää, miten valo jakautuu ajoneuvon edessä olevalle alueelle — kuinka kauas se kantaa suoraan eteenpäin ja kuinka laajasti se valaisee tien reunoja ja pientareita. Valokuvion valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistä lisävaloa hankittaessa, sillä väärä valokuvio voi heikentää näkyvyyttä kriittisissä tilanteissa tai aiheuttaa häikäisyä muille tienkäyttäjille.
Kapea valokuvio (Spot / Kaukokuvio)
Kapea valokuvio tuottaa pitkän ja tiukasti kohdistetun valokeilan suoraan eteenpäin. Valo kantaa erittäin kauas, mutta tien pientareet ja reunat jäävät pimeämmiksi. Tämä valokuvio on ihanteellinen suorille maanteille ja pitkän matkan ajoon, jossa maksimaalinen näkyvyys suoraan eteenpäin on tärkein vaatimus.
Leveä valokuvio (Flood / Työvalokuvio)
Leveä valokuvio jakaa valon lyhyemmälle mutta huomattavasti leveämmälle alueelle. Se valaisee tien reunat, ojat ja pientareet laajasti, mikä auttaa huomaamaan esimerkiksi eläimet tai muut esteet ajoissa. Leveä valokuvio sopii erinomaisesti myös työmaaolosuhteisiin, peruuttamiseen ja hitaaseen liikkumiseen vaativissa olosuhteissa.
Yhdistelmävalokuvio (Combo)
Yhdistelmävalokuvio yhdistää kapean ja leveän valokuvion parhaat puolet. Keilan keskellä on pitkälle kantava kohdistettu valo ja reunoilla hajavaloa valaisemassa pientareita. Tämä on yleisin ja monikäyttöisin valinta henkilöautoihin, sillä se tarjoaa hyvän kompromissin etäisyyden ja leveyden välillä.
Ammattiajoneuvoissa käytetään usein useamman eri valokuvion yhdistelmiä. Esimerkiksi kuorma-auton etupuskurissa voi olla kapea valokuvio kaukovaloa varten ja leveä valokuvio lähialueen tehokkaaseen valaisemiseen. Asennuskulma on tällöin kriittinen tekijä: liian korkealle asennettu valo häikäisee vastaantulijoita, kun taas liian matalalle suunnattu valo ei hyödynnä koko valotehoa. Oikea kulma riippuu ajoneuvon korkeudesta ja valon sijainnista.
2. Kelvin — valon värilämpötila
Kelvin (K) kertoo valon värin eli värilämpötilan, joka vaikuttaa merkittävästi ajomukavuuteen ja silmien rasitukseen pimeässä ajettaessa. Värilämpötila ei kerro valon kirkkaudesta, vaan ainoastaan valon sävystä kylmästä sinertävästä lämpimään kellertävään.
5000 K – 6000 K: Puhtaan valkoinen / päivänvalo
Tämä on yleisin ja suosituin värilämpötila-alue lisävaloissa. Valo toistaa ympäristön ja tien pinnan luonnollisesti, lähellä päivänvalon sävyä. Se sopii hyvin normaaleihin ajo-olosuhteisiin ja on silmille miellyttävä pitkillä matkoilla.
4000 K tai alle: Lämmin valkoinen
Kellertävämpi sävy toimii erinomaisesti huonossa säässä — lumisateessa, vesisateessa tai sumussa — sillä se ei heijasta häikäisevästi takaisin vesipistareista tai lumihiutaleista. Lämmin valkoinen on perinteinen valinta talviajoon ja vaativiin sääolosuhteisiin.
6000 K ja yli: Kylmä, sinertävä valkoinen
Korkea värilämpötila tuottaa tehdasmaisen kirkkaan, sinertävän valon. Se voi kuitenkin rasittaa silmiä pitkillä matkoilla ja aiheuttaa häikäisyä lumisateessa, kun valo heijastuu takaisin lumihiutaleista. Tämä värilämpötila sopii parhaiten lyhytkestoiseen käyttöön tai työvalaistukseen sisätiloissa.
3. Referenssiluku — valaisimen voimakkuus tieliikennelaissa
Referenssiluku on E-hyväksyntämerkinnöissä ilmoitettava laskennallinen luku, joka kertoo valaisimen valovoiman määrän. Se on keskeinen käsite tieliikenteen lisävalomääräyksissä, sillä Suomessa laki rajoittaa yhtäaikaisesti palavien kaukovalojen kokonaistehon juuri referenssilukujen summan avulla.
Lain asettama raja
Tieliikenteessä kaikkien yhtäaikaisesti palavien kaukovalojen referenssilukujen summa saa olla enintään 100. Tämä koskee sekä ajoneuvon omia ajovaloja että jälkiasennettuja lisävaloja yhteensä.
Laskukaava käytännössä
Laskeminen on suoraviivaista. Etsi ensin auton omien ajovalojen umpioista referenssiluvut — esimerkiksi 17,5 per puoli, eli yhteensä 35. Vähennä tämä summa luvusta 100, jolloin saat selville, kuinka suuren referenssiluvun lisävaloille voi lain puitteissa vielä asentaa. Edellä mainitussa esimerkissä lisävaloille jää käytettäväksi referenssiluku 65.
Referenssiluvun merkitys valaisimen tehossa
Referenssiluku kuvaa suoraan valaisimen tehoa ja valokeilan laajuutta. Referenssiluku 10 vastaa karkeasti pienempää ja kohdistetumpaa valokeilaa, joka sopii täydentävään valaistukseen. Referenssiluvun 37,5 tai 50 valaisin on huomattavasti tehokkaampi ja leveämpi, ja se vaikuttaa merkittävästi kokonaisnäkyvyyteen — mutta kuluttaa myös suuremman osan lain sallimasta kokonaissummasta.
Valokuvion, värilämpötilan ja referenssiluvun yhteinen ymmärtäminen auttaa valitsemaan lisävalon, joka on sekä teknisesti toimiva että lain mukainen. Jos tarvitset apua sopivan lisävalon valinnassa tai asennuksessa, ota yhteyttä RST-Steeliin. Ammattitaitoiset asentajamme auttavat löytämään juuri sinun tarpeisiisi sopivan ratkaisun ja optimoimaan sen toiminnan maksimaalista turvallisuutta ja tehokkuutta varten.
